Hengähdystauko

Mitäpä jos vain hengittäisit. Sisään, kaks, kolme. Ulos, kaks, kolme. Sisään, kaks, kolme. Ulos, kaks, kolme. Muutaman kerran vielä. 

kuva: @eliaszin

Vielä hetki sitten matkustin työni puolesta, lennättäen matkustajia kotiin Euroopasta ja Skandinaviasta. Ei ollut tietoa karanteenista, sillä matkustamohenkilökunnan jäsenenä sai töitä tehdä, kunhan sairastumisen oireita ei ollut. Kuitenkin viikko sitten lomautus osui myös omalle kohdalle, näin alkuun kolmeksi kuukaudeksi. 

Kotoilu on siis nyt enemmän sallittua kuin pitkään aikaan. Nyt olisi on aikaa tehdä kaikki mahdolliset rästiin ja suloiseen unohdukseen jääneet askareet. Toisaalta parhaiden Disney-hahmojen ja -musiikkikappaleiden tuumaileminen Instatarinoissa on myös mahdollisuus. Nyt on aikaa pestä talouden kaikki liinavaatteet ja toivottaa tervetulleeksi kevätaurinko, joka muistuttaa ikkunanpesun tarpeesta. Ja niille, jotka sen taidon osaavat: nyt on aikaa vain olla.

Voi olla hankalaa (ja se on täysin ymmärrettävää) täyttää kotiarki iloisilla, inspiroivilla sekä motivoivilla ajatuksilla ja teoilla. Mutta minä olen löytänyt kotoilusta monia hyviä puolia. Olen ottanut tavakseni venytellä joka ilta, tavoitteenani on päästä spagaatti yli kymmenen vuoden jälkeen. Minulla on aikaa tehdä kotiruokaa. Ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin, minun ei tarvitse laittaa herätystä soimaan kolmelta aamuyöstä. Minulla voi olla aikaan sidottuja rutiineja. Saan myös viettää harvinaislaatuisen paljon aikaa poikaystäväni kanssa.  

Olen ehkä hieman kurja ihminen todetessani tämän ääneen, mutta ei ole väärin kokea onnea. Maailma on myllerryksessä, kyllä. Suomikin on mylleryksessä. Ihmisiä sairastuu virukseen, ihmisiä ahdistaa. Koemme menetyksiä, koemme surua. Maailmalla tapahtuu nyt kaikkea hurjaa, lohdutonta ja käsittämätöntäkin. Se tapahtuu ihan tässä lähellä, mutta myös hyvin kaukanakin. Se pakottaa ajattelemaan, jokaista omalla tavallaan. Se pysäyttää, se koskettaa. Se kauhistuttaa ja aiheuttaa levottomuutta. 

Eivät nämä asiat poista sitä faktaa, että on silti  voi olla ihanaa herätä aamuisin. On mukavaa pestä hampaat sillä tutulla hammastahnalla ja kirota lempeästi, kun sähköhammasharjasta loppuu virta kesken kaiken. Voi leipoa sämpylöitä ja korvapuusteja niin paljon kun jaksaa. Ja lisätäkseni edellisen tasapainottamiseksi: ulkoilu on järkevästi järjestettynä sallittua. Kaupoistakin löytyy vielä ruokaa ja vessapaperia.

Toivon, että kaikki hyvät teot ja ajatukset auttavat, ja kantavat tämän kaiken yli tavalla tai toisella. En ole unohtanut, että maailmalla voidaan huonosti, ja että on ihmisiä, jotka kärsivät. Ihmisiä, joiden on todella vaikea olla onnellisia. Toivon herkeämättä, että tästä päästään yli ja ihmiset löytävät myös lohtua näinä aikoina. Minä otan tähän vielä pari pitkää henkäystä.

Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille. Pidetään toisistamme huolta.
Tanja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *